Sateinen päivä, toisin kuin viikko sitten AKKOVAARALLA!

22.07.2023

Nyt alkoi sitten pidempi sateinen aika. Säätiedotus näyttää sellaista ainakin viikoksi. Tämä on hyvää aikaa päivitellä näitä kotisivuja ja näin olenkin tehnyt ainakin viimeiset kolme päivää! Monen kuvausreissun kuvat ovat nyt päässeet tänne sivuilleni. (Kts. päivitykset.)

Tämän suuren istumistyön vastapainoksi on välillä käytävä ulkoilemassa. iPhonellani päiväkirjaani äsken ottamani kuva näyttää säätilanteen sateenvarjon alta katsottuna läheisellä kankaalla.

Samaisella kankaalla muuten on jo mustikoita ihan mukavasti, vaikka poimiminen vaatii vielä tällä hetkellä valikoimista raakojen välttämiseksi.

Akkovaaran huipulla.

1/1000, ISO 320, f10, 10mm.

VR 10-20mm.

Ärjänsaari näkötornista.

1/1600, ISO 200, f7.1, 70mm.

VR 70-300mm.

Huipulla olevasta näkötornista tämä näkymä avautuu kunnolla.


Hieman alempana huipulta on nuotiopaikka  puuvarastoineen ja makkaranpaisto tikkuineen. Tämä paikka oli tietenkin yksi päämäärämme, varsinkin kun mukana oli viisi nälkäistä lasta/nuorta.

Viikko sitten kävin poikien ja tuttava perheen kanssa ensimmäistä kertaa elämässäni Akkovaaralla täällä Kajaanissa.

Kajaanilainen olen ollut jo noin kahdeksantoista vuotta, ja vasta nyt kyseinen paikka tuli tutuksi.

Akkovaarasta on olemassa kaikenlaista tarinaa aina kummituksia ja sen sellaista myöten. :-D

Erikoiseksi vaaran ja muutaman muunkin läheisen huipun tekee se, että vaikka korkeutta Akkovaaralla on vain 150 metriä, on sen huippu silti lähes paljas. Ihan kuin kyseessä olisi reilut kolmesataa metrinen vaara.


Suosittu tämä vaara on ylläolevan asian tiimoilta,  koska maisema vaaralta avautuu melko avoimena Oulujärvelle ja varsinkin Kajaanilaisille tutulle Ärjänsaarelle. Käsittääkseni Ärjänsaaren hiekkainen rantapalte on ennen ollut avoimempi. Nyt tuosta hiekasta oli näkyvillä vähemmän kuin olin odottanut. Tuo hiekkajyrkänne suoraan Oulujärveen on hyvin paljon samanlainen kuin Sotkamon Hiukan rannassa Sapsojärveen.

Sotkamon Hiukkaa 12.7.2023

1/400, ISO 160, f11, 55mm.

VR 18-55mm.

Näkötornissa.

1/320, ISO 200, f13, 10mm.

VR 10-20mm.

Makkarat.

1/400, ISO 500, f8, 55mm.

VR 18-55mm.

Näkötorni.

1/800, ISO 200, f8, 10mm.

VR 10-20mm.

Jättiläisenluolassa.

1/8s, ISO 2000, f7.1, 10mm.

VR 10-20mm.

Hurjaa maastoa.

1/125, ISO 400, f10, 10mm.

VR 10-20mm.

Pirunpelto.

1/1000, ISO 400, f9, 10mm.

VR 10-20mm.

Auringonlasku Akkovaaralla

(Kuva otettu iPhonella.)

Vaaralta menee opastettu muutaman sadan metrin pituinen kierros aivan huipun vierellä olevalle kallioiden sävyttämälle alueelle, josta löytyy mainitsemieni kummitusjuttujen aiheiden lähteitä.


Maa on siellä suunnassa varsin rikkonainen suurten kalliolohkareiden vuoksi. Pari-kolmi metriset jyrkänteet ja lohkareet ovat lasten kanssa ”tosi mukavia paikkoja” (lasten mielestä aivan kirjaimellisesti). Vanhemmat saavat olla erittäin tarkkana…


Kun opastettu reitti tuo Jättiläisenluolalle, sen lähellä on myös pirunpeltoa. Kivien välissä joka paikassa oli vettä.


Itse luola on kuin jättiläismäisten kallion järkäleiden muodostama ja tekee käännöksen vasemmalle suuaukon jälkeen. Kontallaan sinne mahtuisi aikuinenkin möngertämään.


Ilma oli tuona päivänä lämmin ja luolasta huokuva viileys oli tervetullut kokemus.


Tämä reissu olikin nopeasti luolan ja pirunpellon jälkeen lopuillaan. Reitti vei siitä loivasti takaisinpäin vaaralle ja yhtyi tuloreittiin.


Aiemmin ajoreitti Akkovaaran kävelyn lähtöpaikalle on ollut ilmeisesti yksityisen tien varassa, ja muutama vuosi sitten se asia oli muutettu teiden ja maaston kulumisen vuoksi. Metsätie joka vie lähtöpaikalle, kääntyy nyt ennen Vuoreslahtea pohjoiseen ja on merkitty Kouta-Vuores opasteella.


Lisää reitistä ja aiheesta voit lukea virallisilta sivuilta.


Akkovaara oli niin hieno paikka, että minun piti palata sinne seuraavana päivänä mustikkahommiin teltan ja pienimmän pojan kanssa. 

Laitan tähän vielä hienon hdr-kuvan puhelimella otettuna siltä illalta.


Akkovaaralta lähtee polkuja myös läheisille yhtä hienoille paikoille Tupurikallioille ja Paljakankallioille, jonnekka epäilemättä minun askeleeni vielä tulevat viemään!