Eräs intohimoinen tuttu perhosharrastaja antoi minulle riikinkukkokehrääjä koirasta naaraan feromonilla houkuttelevan syötin. Heti kun hetki ja ilma olivat sopivat ja pääsin kuvaushommiin, lähdin tutulle paikalle rauhaisaan ympäristöön houkuttelemaan kyseistä perhosta.
En ollut ikinä nähnyt tätä lajia ennen, mutta kyseisen syötin piti puheiden mukaan toimia tuurista riippuen jopa minuuteissa, mikä on hämmästyttävää.
Asetin syötin matalalle pajukkoon ja se taisi lopussa sitten koitua kauniin perhosen kohtaloksi…
Okei. Kesti noin puolisen tuntia, kun paikalle saapui todella kaunis perhonen. Se löysi nopeasti feromoni syötin ja lenteli myös pitkiä aikoja sen lähistöllä. Sain todella hyvät mahdollisuudet kokeilla kuvan ottamista nopeasti siipiään räpyttelevästä riikinkukkokehrääjästä. Paikalleen se ei käytännössä asettunut juuri ollenkaan.
Kehrääjä ilmestyi aivan vieressä olevan lammen vetten päältä ja alkoi etsiä syöttiä.
Se räpytteli lakkaamatta ja lensi välillä korkeammalle pajukon latvustoihin, josta minä puolestani räpsin kuvia minkä kerkisin. Käytin Nikonini suljin automatiikkaa, että voisin itse säädellä suljinajan nopeutta pysäyttääkseni tämän kaverin kuviini.
