06/07/2022
Kävimme kuuden päivän kesälomareissulla kesä-heinäkuun vaihteessa Pyhällä lasten ja ukin kanssa. Laittelen tähän 1. ja 2. matkapäivän päivitykseen jotain matkalla löytyneitä hyönteisiä, sekä maisemakuvia Isokurusta. Heti ensimmäisenä päivänä törmäsimme ilmiöön matkalla Pyhätunturille, joka tulisi olemaan kaverinamme koko reissun ajan aina kun olemme ulkona… Nimittäin paarmoihin. Jossain Kuusamon kieppeillä kuvasin kännykällä lapsia pysähdyspaikalla kauhistuttaneen ampiaisen näköisen menijän, jonka tunnistin myöhemmin keltavyöpaarmaksi. Näitä pörräsi nautapaarmojen ja suppupaarmojen lisäksi tasaisesti ympärillämme. Se mikä näissä paarmoissa oli jännää, että todellista puremishaittaa niistä ei hirveästi ollut. Pelkosenniemen Kilpiaapalla neljäntenä päivänä oli huippukohta näiden määrässä. Taidan sisällyttää sen päivän päivitykseen pienen video näytteen pörinän määrästä. :-D
Keltavyöpaarma. Kuva otettu kännykällä ja valitettavasti tarkennustasoltaan vain tyydyttävä…
1/400, ISO 500, f7,1, 10mm. VR Nikkor 10-20mm.
Retkeläiset hyvillä mielin vielä ennen sateen alkua matkalla kohti Isokurua…
Ensimmäisenä päivänä perillä meillä oli määränpäänä Isokuru. Olin käynyt siellä kerran aiemminkin, mutta pienin lapsemme ei ikinä ja sama koski myös ukkia. Meillä oli erittäin huono tuuri sillä reissulla, koska vähän aikaa käveltyämme alkoi vesisade. Se kesti tismalleen sen aikaa minkä olimme Isokurussa ja loppui kun tulimme autolla takaisin mökin pihaan. Ennen sateen alkamista yksi lapsista bongasi omalta paidaltaan kävellessään sarvijäärän. Tunnistin sen myöhemmin Jätkäjääräksi.
1/125, ISO 640, f7,1, 42mm.
VR Nikkor 18-55mm.
Jätkäjäärä.
1/200, ISO 400, f7,1, 20mm.
VR Nikkor 10-20mm.
Sääennuste ennen lähtöä näytti 40% sadetta tunniksi… Lopputulos oli 100% sadetta neljä tuntia.. Olin ainoa jolla oli sateenvarjo ja sekin kameran vuoksi, koska emme odottaneet kunnon sadetta…
Maisemat olivat toki hienot sateesta huolimatta, mutta siinä alkoi palelemis ongelmia tulla kastumisen johdosta pienimmällä lapsella…
1/250, ISO 640, f7,1, 20mm.
VR Nikkor 10-20mm.
Koska valon määrä tippui myös pilvien ja sateen vuoksi, minun piti kompensoida asiaa ISO-arvon avulla. 400 näytti riittävän tällä kelillä pitämään suljinajan riittävän nopeana tuommoisella ”perus aukkoarvolla” 7,1.
Isokuru on tietojen perusteella Suomen suurin kuru. Meidän käyntimme täällä neljän lapsen ja yhden eläkeläisen kanssa oli varmasti yksi nopeimmasta päästä tämmöisellä porukalla…
1/250, ISO 400, f9, 10mm.
VR Nikkor 10-20mm.
Kultakeron puoli kurusta.
1/200, ISO 400, f8, 20mm.
VR Nikkor 10-20mm.
1/250, ISO 400, f7,1, 10mm.
VR Nikkor 10-20mm.
Määränpäämme oli kurun pohjoispäässä oleva Pyhänkasteenlampi, johon laskee jyrkänteeltä komeasti myös Pyhänkasteen putous. Kävelimme kurun päähän sateessa mahdollisimman nopeasti, koska tiesimme että meidän pitää myös palata takaisin samaa reittiä pian, ettei kylmä pääse iskemään pahasti vaatteiden kastuessa likomäriksi. Kurun pohjalla oli vettä myös alkupäässä, josta lähtee etelään päin puro.
Ennen Pyhänkasteenlampea tuli kurun pohjalla vastaan yksi isompi lampi, joka on viereisessä kuvassa. Lännen puolella nousi maa kohti Ukonhattua ja idässä Kultakeroa kohti, jonka rinteillä toisella puolella ovat laskettelurinteet.
1/320, ISO 400, f7,1, 10mm.
VR Nikkor 10-20mm.
Maisemaa Ukonhattua kohti.
